Pesänselvitys ja pesänjako

Kuolinpesän osakkaiden keskinäisiä perintöriitoja hoitaessani olen huomannut, että riitojen syynä on yleensä ihan joku muu kuin raha. Ulkopuolisen pesänselvittäjän apuun kannattaa usein turvautua ”perhesovun” säilyttämiseksi. Riitoja syntyy yleensä, jos selvitettävänä olevassa kuolinpesässä on tavallista enemmän omaisuutta, toisilleen tuntemattomia osakkaita tai keskenään läheisiäkin osakkaita, jotka ovat vainajan kuoleman jälkeen riitaantuneet. Ristiriidat kumpuavat yleensä joko osakkaan tai hänen puolisonsa tunteista.

Pidemmällä tähtäimellä myös jakamattoman pesän asioista kannattaisi sopia. Käytännössä ongelmia tulee usein mm. kiinteistöjen yhteiskäytöstä ja loppujen lopuksi riidat saattavat jatkua yksittäisistä kahvikupeista tappelemiseen.

Tehokkain, helpoin ja nopein tapa turvautua ristiriitojen ja väärinkäytösten varalta kuolinpesässä on hakea pesänselvittäjä. Pesänselvittäjänä toimii normaalisti kokenut asianajaja. Pesänselvittäjäksi määrättävän asianajajan tulee olla esteetön, eli hän ei ole voinut avustaa yksittäistä osakasta. Toimistomme tarjoaa laadukasta palvelua pesänselvityksissä ja perinnönjaossa. Mikäli olet kiinnostunut hakemaan minua pesänselvittäjäksi tai/ja -jakajaksi, tulee minun antaa suostumus. Huomautan jo tässä yhteydessä, että mikäli annan osakkaalle neuvoja kuolinpesän asioihin liittyen, en ole enää kelpoinen pesänselvittäjäksi tai -jakajaksi. Hakemuksen teossa Teitä voi myös avustaa oman pankkinne lakiasiainosasto tai muut laki- ja asianajotoimistot.

Mikäli Teillä on mielessänne joku muu luotettava asianajaja pesänselvittäjäksi tai -jakajaksi, avustan mielelläni hakemuksen tekemisessä sekä valvon tarvittaessa etuasi pesänselvityksessä ja perinnönjaossa.

Kuka perii kenet

Jos perittävällä on lapsia, lain mukaan lapset perivät. Testamentilla ei voi rajoittaa lapsen oikeutta lakiosaansa, mikä on yleensä puolet siitä mitä hän saisi lain mukaan. Lapset perivät vainajan riippumatta täysin siitä, onko perittävä naimisissa vai ei. Sen sijaan, jos perittävä on naimisissa, tulee ennen perinnönjakoa toimittaa ositus tai omaisuuden erottelu perittävän ja lesken välillä. Kyse on avio-oikeuden toteuttamisesta; sama jako tehtäisiin mahdollisen avioeron yhteydessä. Kyse ei ole siis siitä, että leski perii, vaan sen määrittelemisestä, mikä osuus varoista mahdollisesti kuuluu leskelle avio-oikeuden nojalla, ja mikä jää kuolinpesään.

Leskellä on myös lain mukaan oikeus hallita yhteistä kotia ja koti-irtaimistoa, ellei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly hänen omaisuutensa. Tämä ns. lesken vähimmäissuoja on vahvempi kuin lasten oikeus lakiosaansa. Lisäksi leski hallitsee koko omaisuutta, ellei joku perillisistä vaadi jakoa. Jokaisella perillisellä on itsenäinen oikeus vaatia jakoa.

Jos perittävällä ei ollut lapsia, lain mukainen perimys riippuu siitä, oliko hän naimisissa vai ei. Lapseton henkilö on joka tapauksessa vapaa määräämään testamentissaan kaikesta omaisuudestaan haluamallaan tavalla, siviilisäädystään riippumatta.

Jos perittävä ei ollut naimisissa, hänen vanhempansa perivät hänet. Jos vanhemmat ovat kuolleet aiemmin, perillisiä ovat vainajan sisaret. Perimys jatkuu ns. alaspäin rajoittamattomasti, eli sisaren lapset tai tarvittaessa lapsenlapsetkin tulevat perillisiksi, jos ”ylempi polvi ” on kuollut ennen vainajaa. Mikäli sisariakaan ei ole, perivät isovanhemmat tai heidän lapsensa. Perintöoikeus kuitenkin lakkaa täteihin, setiin ja enoihin, jotka siis vielä perivät, mutta heidän lapsensa, eli perittävän serkut, eivät enää peri.
Jos perittävä oli naimisissa, lain mukaan puoliso perii, mutta vain omaksi eliniäkseen, ja hänenkin kuoltuaan kuolinpesä jaetaan ensin kuolleen ja jälkeen jääneen perillisten kesken.

Jos vainajalta ei jäänyt perillisiä, eikä hän ollut laatinut testamenttia, menee omaisuus valtiolle. Mikäli esimerkiksi hoitohenkilökunta epäilee, ettei perillisiä ole, asiasta voi ilmoittaa valtionkonttorille.

Uusperhekuviot:

Perimys noudattaa samaa kaavaa. Perittävän lapset perivät vainajan riippumatta siitä, onko heillä yhteiset vanhemmat. Lapset perivät oman äitinsä tai isänsä. Mikäli perittävä oli naimisissa, tulee kuitenkin toimittaa ositus ennen jakoa. Jos puolisoilla oli avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto, toimitetaan omaisuuden erottelu. Ositus ilman avio-oikeuden rajauksia, tarkoittaa hyvin karkeasti sanottuna lusikoiden jakamista puoliksi. Avio-oikeutta on voitu rajata paitsi puolisoiden yhteisellä sopimuksella eli avioehdolla, myös lahjan tai testamentilla saadun omaisuuden osalta lahjanantajan tai testamentin tekijän toimesta.

Jos ensin kuolleella puolisolla ei ollut omia lapsia, vainajan puoliso perii hänet. Jälkeen jääneen puolison kuoltua, hänen lapsensa ja ensin kuolleen puolison perilliset jakavat kuolinpesän keskenään.

Mikäli perittävä on ollut useamman kerran naimisissa, ja ositus on jäänyt tekemättä avioeron yhteydessä, tulee myös nämä aikaisemmat ositukset toimittaa ennen jakoa.

Kuka on velvollinen huolehtimaan perukirjan laatimisesta?

Jos ensimmäinen riidan aihe on se, kuka toimituttaa perunkirjoituksen, suosittelen lämpimästi hakemaan pesänselvittäjää jo perunkirjoituksen toimittamista varten. Tässä kuitenkin lyhyesti vastaus myös itse kysymykseen:

Vastuu on kaikilla pesänosakkailla, kuitenkin ensisijaisesti sillä, joka pitää huolta omaisuudesta tai voi pitää huolta omaisuudesta, yleensä puoliso, lapsi tai sisarus. Perunkirjoituksen suhteen on hyvä huomata, että perunkirjoituksen toimituttaminen on sidottu osakkaan velkavastuuseen. Pesän osakas vapautuu henkilökohtaisesta velkavastuusta perittävän veloista, mikäli perunkirjoitus toimitetaan ajoissa ja siinä ei ilmoiteta tahallaan vääriä tietoja eikä salata tietoja. Pesän osakas tai yleisjälkisäädöksen saaja voi olla tästä huolimatta palautusvelvollinen saamastaan perinnöstä, jos pesästä on jaettu varoja ennen velkojen maksua. Pesän osakkaan on hyvä muistaa, että hän on myös rikosoikeudellisessa vastuussa siitä, jos hän jättää ilmoittamatta tietoja perukirjaa varten tai antaa tahallaan vääriä tietoja. Osakkaat ovat myös vahingonkorvausvelvollisia, mikäli he aiheuttavat pesää hoitaessaan vahinkoa jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Lue lisää palautusvelvollisuudesta ja velkojen periytyvyydestä blogistamme

Perunkirjoitusvelvollinen osakas on tavallisesti samalla osakas, jonka velvollisuutena on ilmoittaa pesä. Ilmoitusvelvollinen voi olla myös eri henkilö, eikä välttämättä edes kuolinpesän osakas. Ilmoitusvelvollisuus on sillä, joka hoitaa pesän omaisuutta tai joka on muutoin sen tilaan parhaiten perehtynyt. Kyseessä voi olla vaikka naapuri, mutta kuten todettu, yleensä kyseessä on sama henkilö, joka on velvollinen huolehtimaan perukirjan laatimisesta. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen antamaan myös omia tietoja perunkirjoitusta varten, vaikka hän ei olisi pesän osakas.

Perunkirjoitus tulee järjestää kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittamisessa ja perukirjan laatimisessa on suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua.

Mitä sitten kun perunkirjoitus on pidetty?

Kuolinpesä voidaan jakaa, kun pesä on selvitetty ja ositus tai omaisuuden erottelu tehty, mikäli perittävä oli naimisissa. Ennen perinnönjakoa tulee lisäksi olla pesän ja vainajan velat maksettu tai annettu turvaava vakuus niistä (PK 21.6§).

Karkeasti sanottuna pesänselvitys tarkoittaa jäämistön laajuuden sekä vainajan ja pesän velvoitteiden selvittämistä. Tämä tulee normaalisti tehtyä jo perunkirjoitusta varten ja yleensä perukirja onkin hyvä pohja jaon toimittamiselle. Pesänselvityksen voivat hoitaa osakkaat keskenään tai pesänselvittämistä varten voidaan hakea pesänselvittäjä.

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty. Yksikin osakas voi kuitenkin kieltää jaon toimittamisen ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat siirretty sivuun sekä tarvittavat testamentin määräykset toteutettu.

Jokaisella pesän osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudesta. Mikäli jonkun pesän osakkaan osuus on ulosmitattu, tulee jakoa varten hakea pesänjakaja, ellei velkoja suostu siihen, että osakkaat jakavat pesän sopimallaan tavalla. Jos kuolinpesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, ei jakoa voi tehdä ennen kuin tämä erikseen ilmoittaa pesänselvityksen päättyneen.

Kun pesän osakkaat sopivat keskenään jaosta, tulee perinnönjaosta laatia jakokirja, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat. Lisäksi kahden esteettömän todistajan on todistettava jakokirja oikeaksi. Kuolinpesä voidaan myös jättää jakamattomaksi, jolloin on tärkeää sopia siitä kuka, hoitaa kuolinpesän asioita ja laatia tarvittavat valtakirjat.

Sopimusjaossa, jos osakas on alaikäinen tai hänelle on määrätty edunvalvoja, edunvalvojan tulee hakea maistraatilta lupa mahdolliseen ositukseen tai omaisuuden erotteluun sekä perinnönjakoon. Lupaa ei tarvita, jos osituksen ja perinnönjaon toimittaa pesänjakaja.

Ositus toisen puolison kuollessa ja lesken asema

Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako. Omaisuus jaetaan tällä tavoin tasan kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneelle puolisolle kuuluu vähemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle. Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolle kuuluu enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle, on eloonjääneellä puolisolla aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään.

Leskellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan, ellei rintaperillinen tai testamentin saaja vaadi jakoa. Tällaisesta jakovaatimuksesta huolimatta leskellä on kuitenkin oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, ellei lesken omaisuuteen sisälly kodiksi sopivaa asuntoa.

Leski perii koko kuolleen puolison omaisuuden tilanteessa, jossa avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta eikä kuolleelta puolisolta ole jäänyt rintaperillisiä, eikä kuollut puoliso ollut testamentilla toisin määrännyt. Molempien puolisoiden kuoltua on viimeksi kuolleelta puolisolta jäänyt omaisuus jaettava pääsäännön mukaan tasan kummankin puolison perillisten kesken.

Pesänselvitys ja pesänjako