Lapsiasiat

Lapsen huoltajuus ja tapaamisoikeus

Vanhempien erotessa tulisi sopia lasten asumisesta, huoltajuudesta, tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta. Lapsen huolto voidaan toteuttaa joko yhteishuoltona, jolloin vanhemmat tekevät lasta koskevat päätökset yhdessä tai yksinhuoltona, jolloin vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja ja tekee lasta koskevat päätökset yksin. Jos vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huollosta, tulee lisäksi päättää, kumman vanhemman luona lapsi asuu virallisesti. Joulukuussa 2019 voimaan astuneen lapsenhuoltolain uudistuksen myötä lapsen vuoroasuminen kirjattiin lakiin. Vuoroasuminen on asumisjärjestely, jossa lapsi asuu lähes yhtä paljon molemmilla vanhemmillaan. Edelleen lapsella voi kuitenkin olla vain yksi virallinen osoite.

Tapaamisoikeus koskee lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu (virallisesti). Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei. Lisäksi lapsenhuoltolain uudistuksen myötä lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tuomioistuin voi määrätä, että lapsella on oikeus tavata kyseistä henkilöä, jos hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde lapsen kanssa. 

Lapsen elatus

Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa huomioon otetaan heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Elatuslain mukaan lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona. Vuoroasumistilanteessa elatusvelvollisuus voidaan vahvistaa kummalle tahansa vanhemmista.

Asianajajan apua sovitteluun

Vanhemmat voivat sopia edellä mainituista asioista keskenään. Asioista kannattaa pyrkiä keskustelemaan avoimesti jo tässä vaiheessa, jotta asian saattamista käräjäoikeuden ratkaistavaksi voidaan välttää. Vanhempien päästessä asioista sopimukseen, heidän kannattaa vahvistuttaa sopimus kunnan sosiaalitoimessa tai tuomioistuimessa. Vahvistettu sopimus on täytäntöönpantavissa kuten lainvoimainen tuomio. Huolehdi kuitenkin aina siitä, että ymmärrät, mistä olet sopimassa! Avustamme Sinua myös sopimustekstien laadinnassa. Erityisesti tapaamisoikeuden kirjaamisessa on hyvä olla riittävän yksityiskohtainen tulevien riitojen ehkäisemiseksi.

Toisinaan asioista ei päästä sopimukseen tai sovittu käytäntö on osoittautunut toimimattomaksi. Mikäli vanhemmat eivät pääse sovintoon, asia saatetaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä turvautua juristin apuun. Nykyään käräjäoikeuksiin ohjautuvat lasten huoltajuus- ja tapaamisoikeuskiistat pyritään ohjaamaan asiantuntija-avusteiseen sovitteluun. Sovittelu on mahdollista, mikäli molemmat vanhemmat antavat siihen suostumuksensa. Normaalisti molemmilla vanhemmilla on oma avustaja mukana myös sovittelussa. Sovittelu on suositeltava vaihtoehto, sillä sovittelun aikana voi käydä ilmi, että osa ongelmista onkin johtunut väärinkäsityksistä tai huonosta kommunikaatiosta. Vaikkei sovintoon päästäisikään, sovittelu lisää vanhempien keskinäistä ymmärrystä ja usein johtaa asian sopimiseen kuitenkin myöhemmässä vaiheessa.