Konkurssi vai saneeraus?

Tärkeää on valita oikea menettely ja tehdä se oikea aikaisesti.

Yrityssaneerauksessa tavoitteena on toiminnan ja velkojen uudelleen järjestely siten, että siitä saadaan vielä kannattavaa. Konkurssissa kyse on toiminnan lopettamisesta ja varojen realisoinnista velkojen maksamiseksi.

Yrityssaneeraus on käytännössä usein vasta viimeinen vaihtoehto ennen konkurssia. Suomessa konkurssihakemusten määrä vuositasolla on noin 3000 hakemusta ja saneeraushakemusten 400. Arviolta puolet aloitetuista yrityssaneerausmenettelyistä epäonnistuu ja päättyy konkurssiin. Loogisia selityksiä näin suurelle epäonnistumisprosentille on mielestäni kaksi: joko on valittu väärä menettely tai se on tehty liian myöhään.

Yksi syy yrityssaneerausten vähäiselle määrälle on epäilemättä menettelyn hinta. Menettelyn hinta on yleensä vähintään 10 000 euroa. Suurempana syynä on ehkä kuitenkin se, että toiminnan kannattamattomuuteen havahdutaan liian myöhään, milloin menettelyn hintakin voi olla jo liian suuri yrityksen maksettavaksi. Mikäli ei sen sijan hakeuduta konkurssiinkaan, päädytään usein vielä pahempiin ongelmiin.

Oikea aikainen konkurssi on järkevämpää kuin lähteä tekemään oman talouden kannalta mitään typerää, kuten ottamaan pikavippejä. Puhdas konkurssi eli että rahat ovat loppu mutta ei ole taloudellisia sotkuja selvittelemättä, on aina parempi valinta myös velallisen itsensä kannalta. Konkurssiin myös yleensä liittyy sitä enemmän taloudellisia sotkuja, mitä pidemmälle tilanne on päästetty. Vähintään kirjanpito on usein tekemättä loppuajalta. Valinta on toki varmasti velalliselle vaikea – yrittäjyyteen kai väistämättä kuuluu vahva usko parempaan tulevaisuuteen. Tästä huolimatta tilannetta ei kannata päästää liian pitkälle ennen kuin siihen reagoi, joko saneerauksella tai konkurssilla.Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on myös hallituksen vastuu, jos pitkitetään konkurssiin hakeutumista, vaikka toiminta olisi ollut kannattamatonta jo pitkään.

Elma Haavisto-Mäkelä, asianajaja

Edellinen
Seuraava